← Kaikki VVA tarinan luvut/tarinapätkät näet klikkaamalla tästä!
← Lue VVA tarinan kertaus klikkaamalla tästä!
← Lue hahmoesittely klikkaamalla tästä!
𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙
Yö hiipii pian metsän ylle ja käärii lehvästöt pimeyden huntuun. Olet käpertyneenä oppilaiden pesään vuoteellesi nukkumaan tyytyväisenä raskaan päivän jälkeen. Havutassu tuhisee sikeästi vierelläsi omalla sammalpeitteellään sikeässä unessa.
”Nokkostassu! Nokkostassu, auta!” Yhtäkkiä kuuluu huuto ja säpsähdät ylös. Vilkuilet ympärillesi pimeässä pesäkolossa.
”Havutassu, oletko se sinä?” Haparoit puoliunessa, kun kampeat takaisin tassuillesi. Et kuitenkaan kuule vastausta. Oppilaiden pesä tuntuu tyhjältä, mutta suuntaat kohti leirin aukiota tarkastelemaan tilannetta. Mistä huuto kuului?
Aukiolla on täysin hiljaista. Et kuulenut edes pöllön huhuilua tai tuulen vaimeaa huminaa. Höristät korviasi ja yrität etsiä äänen lähdettä, mutta kukaan muu ei tuntunut kuulevan avunhuutoa. Haukkasulka? Pihlajapilvi? Lehvälampi? Tammitähti?
”Missä kaikki ovat?” Pohdit ääneen hämmentyneenä, kunnes kuulet huudon taas.
”Nokkostassu, auta minut pois täältä!” Katseesi kääntyy pian äänen suuntaan -se kuului leirin ulkopuolelta. Lähdet säntäämään äkkiä saniaispensaikon lävitse yrittäen paikantaa avunpyynnön sijaintia. Oksattomat puut tuntuvat kaareutuvan liian läheltä kylkiäsi ja yrität parhaasi mukaan väistää niiden tarttuvia kynsiä. Juokset ja juokset, mutta metsä ei tunnu loppuvan ja et löydä äänen lähdettä.
”Nokkostassu, auta!” Kuulet uudestaan.
Jokin suhahtaa ylitsesi ohitse, mutta jatkat juoksemista. Kuulet petolinnun kirkaisun yläpuoleltasi, mutta tällä kertaa et epäröi. Avunhuuto oli heiveröinen – sen on täytynyt olla pentu!
”Olen tulossa apuun! Missä olet?” Huudat pimeään metsään ja tunnet suuren siivekkään varjon seuraavan jokaista elettäsi. Et kuitenkaan voisi pysähtyä, koska joutuisit muuten pedon suureen kitaan. Tunsit melkein haukan kynnet uponneena selkääsi.
”Nokkostassu, olen täällä!”
Joudut äkkijarruttamaan, kun saavut ison lammen ääreen. Katsot vimmatusti ympärillesi, muttet näe ketään. Haukan suuri varjo kiertelee yläpuolellasi, kunnes se lopulta syöksyy lampeen, jonka pyörre hetki hetkeltä värjää tumman veden punaiseksi. Silmät suurina hengitys katkoillen tuijotit lammen tummaa, nyt peilityyntä pintaa kauhistuneena.
Sitten haukka syöksähtää takaisin pinnalle pieni ruskearaitainen pentu kynsissään. Äsken tyyneltä vaikuttanut taivas täyttyy pian tummilla pilvillä. Salama iskee puuhun vierelläsi ja rääkäisten väistät sen hetki hetkeltä lähenevää runkoa, joka kaatuu jyristen maahan.
”Nokkostassu, pelasta minut!” Kuulet pennun huutavan rimpuillen haukan otteessa, muttet voi muuta kuin katsoa kauhuissaan, kuinka suurisiipinen peto lentää salamoiden saattelemana tummiin pilviin. Kuulet kovenevaa räiskettä viereltäsi ja pienet liekit kiipeävät esiin oksistoista, kunnes koko metsän on pian ahmaissut korkeana tanssiva, loimuava palo. Vaikka yrität paeta, tulirinki saartaa sinut nopeasti ja silmät suurina tuijotat pelokkaana, kuinka liekkien vääristyneet kasvot nauravat epäonnellesi.
Sitten liekit ahmaisevat sinutkin loputtomaan pimeyteen.
Heräät äkkiä säpsähtäen ja henkeä haukkoen sitten ylös vuoteeltasi. Oppilaiden pesään tulvi haaleat auringonsäteet ja Havutassu kääntää haukotellen kylkeään. Ravistelet päätäsi hajamielisenä kuin tarkistaaksesi oliko tämä nyt oikea todellisuus.
𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙
Minkä päätöksen teitte edellisessä pätkässä:
- Nokkostassu näkee painajaista haukasta
- Painajaisessa myrskyää
Kiitos lukemisesta! 🔥😎
0 kommenttia