#15 Tarinapätkä =𑄝= [ Osa 1/3 ]

← Kaikki VVA tarinan luvut/tarinapätkät näet klikkaamalla tästä!

← Lue VVA tarinan kertaus klikkaamalla tästä!

← Lue hahmoesittely klikkaamalla tästä!

 

 

𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙

 

 

Haluat aidosti uskoa Sorakynnen puhuvan totta. Tuntemattoman soturin ääni on vakaa ja katse syvä, aitoa huolta täynnä. Mutta et ole varma, miten voisit auttaa. Ehkä olisi parasta viedä Sorakynsi Tammitähden puheille? Ehkä päällikkö voisi vielä määrätä uuden etsintäpartion? Tunnet sitten jotain kosteaa tipahtavan kuonollesi ja heilautat viiksiäsi hämmentyneenä. Katseesi kääntyy sitten kohti taivasta ja sen tummanharmaita pilviä, jotka tuntuvat tummenevan entistä uhkaavammin. Hiirenpapanat! Alkaisiko nyt sataa?

”Jos viemme Sorakynnen päällikön puheille, ehkä hän voisi vielä auttaa?” Ehdotat tomerasti ja soturikaksikko kääntyy katsomaan sinua yllättyneenä.

”En olisi innoissani auttamassa vihollisklaanilaista… Mutta ellet aio luovuttaa reviirillämme tunkeilua, parempi kai antaa päällikön päättää, mitä tehdä” Kipinäkatse mutisee vastahakoisena ja heilauttaa häntäänsä hieman malttamattomana. Sorakynsi nielaisee ja tämän katse harhailee hermostuneena. Lopulta hän kuitenkin nyökkää ja nousee takaisin jaloilleen, varmempana.

”Mutatassun puolesta”, tämä tokaisee ja oikaisee ryhtinsä takkuisesta turkista huolimatta. Kipinäkatse pitää kallioklaanilaista tiukasti silmällä ja lähdette kiiruhtamaan pian takaisin leiriin. Kuljet itse edessä, Sorakynsi takanasi ja Kipinäkatse viimeisenä tarkkaillen selustaanne. Harmaantuvat pilvet murisevat yläpuolellanne ja vesitihku kastelee turkkejanne.

Lopulta saavutte takaisin leiriin. Kun muut leirissä tunnistavat vieraan klaanin hajun, he kääntyvät uteliaasti teitä kohti, mutta myös varautuneena ja valmiina hyökkäämään. Saatte osaksenne tuomitsevia katseita ja klaaninvanhimmat nyrpistävät neniänsä näylle.

”Mitä tuo tunkeilija tekee leirissämme?!” Neulassilmä kivahtaa järkyttyneenä ja pongahtaa jaloilleen. Hopealehti siirtää häntänsä harmaalaikukkaan kissan eteen pysäyttäen tämän aikeet käydä kimppuun ennen kuin toteaa: ”Neulassilmä ole varovainen. Et ole enää niin ketterä kuin aikaisemmin.”

”Pah! Ja ketunläjät!” Klaaninvanhin tuhisee tarmokkaana, mutta laskeutuu takaisin istumaan ja mulkoilemaan tulokasta. 

”Neulassilmä saattaa olla vanha, mutta hänellä on silti neulan terävät kynnet, joita osaa käyttää!” Okaruska toteaa itsevarmasti ja Kaarnakarva hieman hymähtäen puistelee päätänsä.

Sorakynsi vilkuilee ympärilleen hermostuneena, mutta samalla korvat suunnattuna eteenpäin. Hän haiskahtaa veren kitkerän katkun ilmassa. Soturin keho jännittyy ja hän tarkkailee kissoja valppaana. Huomaat mestarisi Lehvälammen kiirehtivän sitten luoksenne.

”Nokkostassu, mitä on tapahtunut?” Hän kysyy huolissaan ja vastaat totuudenmukaisesti.

”Sorakynsi tarvitsee apua kadonneen oppilaan etsimiseen.” Mestarisi katsahtaa sinua ymmärtävästi, mutta syvä huoli silmissään.

”Voi Nokkostassu, mutta etkö etsinytkään Haukkasulkaa? Miten Kallioklaani siihen liittyy?” Avaat jo suusi, mutta et kuitenkaan ehdi vastaamaan, sillä Tammitähden roteva, suuri keho ilmaantuu vierellenne. Päällikön turkissa on vielä muutama kovettunut veripaakku, mutta he ovat puhdistaneet parantajan kanssa huomattavan osan verestä.

”Mitä tämä on? Miksi meillä on vieras kissa leirissämme?” Tammitähden jykevä ääni kantaa koko aukion halki. Osa kissoista luikkii sateensuojaan, osa jää kiinnostuneena katsomaan. Nielaiset hieman hermostuneena, mutta Kipinäkatse vastaa rauhallisesti.

”Löysimme tunkeutujan, kallioklaanilaisen, reviiriltämme. Sorakynsi ei suostunut lähtemään ennen kuin löytää kadonneen oppilaansa Mutatassun.” Ruskearaitainen päällikkö on huomattavasti suurempi kuin laiha, takkuturkkinen Sorakynsi, jonka korvat painautuvat vaistonomaisesti luimuun tämän ollessa kasvotusten teräväsilmäisen ja isokokoisen päällikön rinnalla. Tammitähti näyttää hetken yllättyneeltä, mutta tämän katse palaa pian epäileväksi.

”Hän on saattanut olla osana Haukkasulan katoamista”, Kipinäkatse lisää ja muut kissat aukiolla haukkovat henkeään.

”Arvasin! Arvasin! Haukkasulka on klaanipetturi!” Neulassilmä huudahtaa.

”Ei, kun kallioklaanilaiset ovat saattaneet tehdä jotain Haukkasulalle! Ehkä he ovat ottaneet hänet vangiksi ja tulivat nyt kiristämään?” Puukuono hiljentää klaaninvanhimman.

”Ei, ei! Minä tai kukaan kallioklaanilaisista emme tiedä, missä Haukkasulka on! Sain vasta äsken kuulla hänen kadonneen. Hän katosi samaan aikaan oppilaani Mutatassun kanssa, jota etsin”, Sorakynsi yrittää korjata hätääntyneenä väärinymmärryksen.

”Turha toivo, molemmat ovat varmaan jo haukan jälkiruokaa”, Okaruska lausuu pudistellen päätänsä.

”Pyydän, jos vaan voitte auttaa, olen äärimmäisen kiitollinen! Kallioklaani kokee suurta nälkää. Ensin ketut, sitten haukat! Pedot ovat vallanneet suuren osan kallioista. Kuisketähti -hän ei suostunut lähettämään yhtäkään etsintäpartiota Mutatassulle. Hänen emonsa, ystävänsä ja minä olemme kaikki surun murtamia”, Sorakynsi naukaisee epätoivo värisevässä äänessään. Aukiolla vilisee ristiäviä mielipiteitä. Osa juoruaa Kallioklaanin heikentymisestä, osa on epäileväinen Sorakynnen sepitykselle. Miksi soturi rikkoi soturilakia yhden kissan takia? Tammitähti heilauttaa häntäänsä hiljentymisen merkiksi ja supisevat kissat vaikenevat.

”Sorakynsi, olen pahoillani oppilaanne katoamisesta, mutta emme voi olla varmoja, että Kallioklaani ei lähettänyt sinua vakoilemaan. Partio saattaa sinut takaisin Kallioklaanin reviirille välittömästi ja jos palaat takaisin, sinut häädetään seuraavalla kerralla pakolla. Ole uskollinen päälliköllesi ja klaanillesi. Mutatassua ja Haukkasulkaa emme välttämättä löydä ikinä, vaikka kuinka toivoisimme. Jos Kuisketähti kaipaa apua, voi hän pyytää sitä klaanikokouksessa”, Tammitähden jykevä ääni kantaa varmasti. Tämän katse on edelleen epäilevä. Hän näyttää haluavan uskoa, haluavan ymmärtää, mutta Lehtiklaani on itsekin kiperässä tilanteessa eikä kykenisi auttamaan.

”Mutta Tamitähti-!” Yrität lisätä ideastasi etsiä kadonneita kissoja muodostamalla puupartion. Olihan puissa kiipeily Lehtiklaanin erikoisosaamista. Päällikkö kuitenkin keskeyttää sinut viittomalla hännällään muutamalle soturille. ”Olen pahoillani Nokkostassu. Päätös on pysyvä.” Kipinäkatse siirtyy keskustelemaan päällikön kanssa ja Lehvälampi katsoo sinua huolestuneena. Hätääntyneenä katsot Sorakynttä. On keksittävä jotain! Sorakynsi saattaa tietää, minne suuntaan Haukkasulka on lähtenyt! 

”Sorakynsi, huomenna auringonnousun aikaan”, kuiskaat soturille, kun kukaan ei katso tai näytä huomaavan. Kallioklaanilainen on yllättynyt, mutta esittää pian, että mitään ei ollutkaan tapahtunut, vaikka nyökkääkin sinulle vaivihkaa ja mahdollisimman huomaamattomasti. Sitten Tammitähti kääntyy Kipinäkatse ja Pihlajapilvi vierellään kohti vierasta ja kolme soturia lähtee saattamaan Sorakynttä ulos leiristä. Soturin korvat ovat painautuneena hänen päätänsä vasten ja häntä koipien välissä. Hänellä on kuitenkin toivoa, jos tämä tuntematon oppilas on valmis kuuntelemaan!

”Nokkostassu, mitä suunnittelet?” Lehvälampi kysyy varovasti ja koitat kuulostaa mahdollisimman vakuuttavalta valehdellessasi. Muut kissat ovat palanneet jo takaisin aikaisempiin menoihinsa.

”E-en mitään.. erikoisempaa..” Epäonnistut aivan täysin ja Lehvälampi varmasti näkee valheesi lävitse. Mestarisi hymähtää kuitenkin hyväntahtoisesti ja katsoo sinua ymmärtäen.

”Tiedän tuon ilmeen. Olet tehnyt päätöksesi jo. En voi sinua estääkään, vaikka en haluaisi sinun vaarantavan henkeäsi etsiessäsi Haukkasulkaa. Vaikka hän oli minunkin hyvä soturiystävä, on laitettava klaani edelle. Moni vahingoittui tänään haukkapartiossa ja on tärkeää häätää reviiriämme uhkaavat haukat ensin, jotta voimme jatkaa harjoittelua normaalisti ja liikkua ilman pelkoa joutua ruuaksi. Olen pahoillani, että en voi auttaa. Mutta olethan varovainen Nokkostassu, mitä ikinä teetkään.” Lehvälammen sävy on huolestunut, mutta lempeä. Hymy nousee kasvoillesi ja olet todella kiitollinen mestarillesi. Juuri Lehvälampi onkin opettanut sinulle, kuinka yhteistyö on erilaisten kipujen ymmärtämistä. Kuinka rakkaus ja rauha lopulta voittaisi pelon ja kuinka ymmärrys sekä kuunteleminen lopulta veisi pidemmälle kuin sotiminen.

”Kiitos Lehvälampi. Olet mahtava mestari. Toivottavasti selkäsi haava parantuu pian”, vastaat kiitollisena. Lehvälampi koskettaa lapaasi hännällään rohkaisevasti ja nyökkää, jonka jälkeen riennät kohti oppilaiden pesäkoloa.

Sinulla on nyt suunnitelma, jonka tavoitteena on löytää Haukkasulka ja Mutatassu! Enää pitäisi saada matkaseuraa. Ja kuka muukaan olisi parempi kuin hyvä ystäväsi Havutassu?

 

 

𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙𖠰⸙

 

Minkä päätöksen teitte edellisessä pätkässä:

- Sorakynsi viedään päällikön puheille

- Nokkostassu olisi halunnut yrittää järjestää puuetsintäpartion

- Nokkostassu päättää uskoa ja auttaa Sorakynttä

- Kipinäkatse ei innostu auttamaan Sorakynttä

- Tammitähti epäilee, että Sorakynsi on lähetetty vakoilemaan ja partio lähtee saattamaan Sorakynttä takaisin Kallioklaanin reviirille

- Nokkostassu aikoo pyytää Havutassua apuun

 

Kiitos lukemisesta! 🔥😎

Lue seuraava tarinapätkä klikkaamalla tätä →

0 kommenttia

Jätä kommentti

Huomaa, että kommenttien täytyy olla hyväksyttyjä ennen kuin ne julkaistaan.